Indcare on vuonna 2016 perustettu, HyTe ry:n omistama yritys. Tarjoamme asiantuntevaa, ihmisläheistä ja yksilöllistä tukityötä valtakunnallisesti. Palvelukonseptiimme kuuluvat asumisen ja avohuollon tukipalvelut.
Ammattilaisemme ovat kehittäneet uudenlaisen, kokonaisvaltaisen ja yksilöllisiä ratkaisuja hakevan konseptin. Tarjoamme yksilöä ja perhettä syvällisesti tukevaa pitkäkestoista, sekä myös nopeaa ratkaisua ja toimintaa edellyttävää palvelua inhimillisellä otteella.
Jatkamme joustavasti palveluidemme, toimintojen ja työvälineiden kehitystyötä. Seuraamme kiinteästi yhteiskunnassa tapahtuvia muutoksia ja niiden myötä syntyviä tarpeita, jotta uudistumme ja pystymme vastaamaan nopeasti näihin haasteisiin.
Meille työntekijöiden jaksaminen ja hyvinvointi ovat ensiarvoisen tärkeitä asioita. Haluamme rakentaa työyhteisöömme toimintatapoja, jotka tukevat työntekijöiden työhyvinvointia. Hyvän mielen työpaikka merkki on auttanut meitä arvioimaan ja muokkaamaan toimintatapojamme, jotta työntekijämme jaksaisivat työssään paremmin. Tästä tunnustuksena olemme saaneet Hyvän mielen työpaikka -merkin jo vuodesta 2021 lähtien.
Voit lukea lisää Hyvän mielen työpaikka -merkistä täältä.
Haluamme Indcare Oy:ssä tukea työntekijöidemme työssäjaksamista ja työhyvinvointia pitkäjänteisesti. Näin ollen olemmekin kehittäneet työhyvinvointitoimintaa (TyHy-toiminta) systemaattisesti jo useamman vuoden ajan. Järjestämme TyHy-päiviä kolme kertaa vuodessa yhteistyössä eri alojen ammattilaisten kanssa. Vakiintuneina teemoina päivissä on liikunta, ravinto ja palautuminen.
Liikunta vahvistaa fyysisiä ja psyykkisiä voimavaroja ja vähentää työntekijöiden sairastumista. Säännöllinen liikkuminen heijastuu vähäisempinä sairauspoissaoloina, työkyvyn paranemisena ja laadukkaampina elinvuosina. (Lähde: TTL)
Liikunta aiheisten TyHy-päivien yhteydessä olemme mm.
Työajalla tapahtuva terveellinen ruokailu heijastuu myös kotiin ja muihin ruokavalintoihin. Hyvistä raaka-aineista oikeaoppisesti valmistettu ruoka ja säännöllinen ateriarytmi auttaa ylläpitämään vireystasoa ja työkykyäsiten että energiaa riittää tasaisesti työpäiviin ja tuottavuus pysyy tasaisena kellonajasta riippumatta. Ravitsemussuositusten mukaiset ateriat takaavat riittävän energian ja tarvittavien hivenaineiden ja vitamiinien saannin. (Lähde: TTL)
Vuosina 2022–2025 olemme toteuttaneet ravintoaiheiset TyHy-päivät yhteistyössä Ravintopolin kanssa. Kurssin teema on Startti terveellisempään työelämään.
Näihin TyHy-päiviin on sisältynyt luento-osuuden lisäksi yhteistä ruoan valmistusta ja leppoisaa yhdessä oloa. Neljän erillisen koulutuspäivän aihekokonaisuudet ovat olleet
Lepo ei ole vain fyysistä nukkumista, vaan myös henkinen prosessi. Työstä palautuminen on kehollista ja mielensisäistä toimintaa. Palautumista tapahtuu jo työpäivän aikana esim. lounastauoilla. (Lähde: TTL)
Palautumista olemme tarkastelleet TyHy-päivissä monista eri tulokulmista. Joissakin TyHy-päivissä olemme suunnanneet katseemme omiin tapoihimme palautua vapaa-ajalla ja joissakin TyHy-päivissä olemme tarkastelleet työkäytänteitämme palautumisen näkökulmasta. Tavoitteenamme on Aivoystävällinen työpaikka, jossa jokaisella on riittävät tiedot ja taidot oman hyvinvoinnin ylläpitämiseen jokaisena työpäivänä.
Indcaressa on kehitetty yhteisö- ja itseohjautuvuutta suunnitelmallisesti koko tiimin voimin useamman vuoden ajan. Yhteisö- ja itseohjautuvuuden kehittäminen on jatkuva prosessi, jota toteutetaan aina yhdessä työntekijöiden kanssa. Yhteisöohjautuvuus on toimintamalli, jota voidaan hyödyntää missä tahansa yrityksessä, myös sosiaalialalla. Yksi yhteisöohjautuvuuden kulmakivi on työntekijöiden sujuva itseohjautuvuus. Onnistuessaan yhteisö- ja itseohjautuvuus lisää työntekijöiden työssä viihtymistä, työhyvinvointia ja sitoutumista työpaikkaan. Parhaimmillaan yhteisöohjautuvuus lisää työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhönsä ja tehostaa toimintaa.
Yksi osa kehittämisprosessia on ollut kulttuurikäsikirjan luominen. Kulttuurikäsikirjassa esitellään yrityksen toimintakulttuuria rehellisesti, realistisesti ja avoimesti. Tarkoitus on tuoda näkyväksi se, että yrityksessä kulttuuria pidetään voimavarana. Indcaren kulttuurikäsikirja on valmistunut keväällä 2023. Kulttuurikäsikirjaa on työstetty koko tiimin voimin yhteisissä työpajoissa, sisältäen aiheet missio, visio, arvot, työympäristön kuvaus ja työtavat, johtaminen, pelisäännöt, perehdytys, itseohjautuvuus ja psykologinen turvallisuus.
Osana jatkuvaa kehittämistyötä olemme vuosien saatossa luoneet koko tiimin cv:n, perehtyneet temperamenttieroihin, oppimistyyleihin, oppimisen haasteisiin ja itsensä johtamisen taitoihin.
Voit tutustua Indcaren kulttuurikäsikirjaan klikkaamalla linkkiä.
Pääsimme mukaan tukemaan Espoon kaupungin lapsiperheköyhyyden ehkäisyn toimenpideohjelmaa yhdessä Vennerin kanssa. Asiakkaamme pääsivät nauttimaan kahdesta Vennerin ruokalaatikosta, tutustuivat monipuolisiin ruokareseptivideoihin ja saivat ruokakasvatustietoa.
”Lapsiperheköyhyyden vähentäminen vaatii monialaista useiden eri toimijoiden yhteistyötä. Tämä pilotti on hyvä esimerkki uudesta yhteistyökokeilusta, jolla pyritään tukemaan lapsiperheiden arjen hallintaa ja lisäämään kaikkien perheen jäsenten osallisuutta ja toiminnallisuutta. Odotan mielenkiinnolla perheiden palautetta kokeilusta”, Espoon kaupungin aikuisten sosiaalipalvelujen päällikkö Tapio Nieminen kertoo.
1.10.2021 järjestettiin Lapsiperheköyhyysohjelman kokoava webinaari. Eri toimijat kuvasivat keinojaan lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi. Myös meidät oli kutsuttu esittelemään Indcaren, Vennerin ja Espoon kaupungin yhteistyöpilottia ja sen upeita väliaikatuloksia.
Voit tutustua esitykseemme tästä. Pääset etenemään esityksessä nuolinäppäimillä
Yhteistyöpilotista tehtiin myös opinnäytetyö, joka julkaistiin vuonna 2023. Voit tutustua opinnäytetyöhön tästä.
Indcare on mukana tukemassa uusmaalaista yrittäjyyttä. Uusimaa on Suomen talouden ja kehityksen veturi. Uusimaa tuottaa 39 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Alueella sijaitsi ennen koronatilanteen tuomia muutoksia yli 800 000 työpaikkaa, mikä on kolmanes Suomen työpaikoista. Siksi myös koronakriisin lomautukset ja työttömyys osuvat pahiten Uudellemaalle. 60 prosenttia Suomen lomautetuista on Uudeltamaalta.
Uudenmaan identiteetti on merkittävästi vahvistunut korona-kriisin ja sen aiheuttamien rajoitusten seurauksena. Paikalliset palvelut, työpaikat ja tuotteet ovat saaneet uuden merkityksen uusmaalaisten arjessa.
Uusimaa selviää kriisistä ja on Suomen kasvun veturi tulevaisuudessakin. #madeinuusimaa
Kauppamiehentie 6,
02100 Espoo
